Shakki on strateginen lautapeli, jota on pelattu Suomessa keskiajalta asti. Kyseessä on myös yksi laajimmin levinneistä lautapeleistä ja sen kansainvälisiin turnauksiin on osallistunut usein lähes 130 maata. Shakkia voi pelata sekä lautapeliversiona toista ihmistä vastaan, että tietokoneella tietokonetta vastaan. Peliä pelataan 8 x 8 kokoisella pelilaudalla, josta löytyy valkoisia ja mustia ruutuja siten, etteivät samanväriset ruudut koske toisiaan. Molemmilla pelaajilla on 16 nappulan kokoinen armeija ja tavoitteena on voittaa vastapelaajan armeija. Tärkein nappuloista on kuningas ja päällimmäinen tavoite on hyökätä toisen pelaajan kuninkaaseen siten, ettei vastustajalla ole laillista siirtoa sen torjumiseksi.
Shakki mielletään usein älypeliksi, sillä sen pelaamiseen tarvitaan tuurin sijaan strategista ajattelua ja päätelmäkykyä. Tämän vuoksi Shakin sanotaan myös kehittävän loogista ajattelua ja parantavan muistia, mikä tekeekin tästä lautapelistä erinomaisen pelin viihdyttäviin ja samalla hyödyllisiin pelihetkiin. Suomessa shakkia pelaa aktiivisesti noin 1500 ihmistä, jotka osallistuvat myös shakkiturnauksiin.
Pelin säännöt
Shakkia voi pelata ainoastaan kaksinpelinä. Toinen pelaajista pelaa valkoisilla ja toinen mustilla nappuloilla vastakkaisilla puolilla pöytää. Kummallakin pelaajalla on kahdeksan sotilasta, kaksi tornia, kaksi ratsua, kaksi lähettiä, kuningatar ja kuningas, jotka asetetaan peliruudulle sääntöjen mukaisesti.
Valkoisilla nappuloilla pelaava aloittaa pelin ja pelaajat siirtävät vuorotellen yhtä omaa nappulaansa. Nappuloita siirretään liikkumissääntöjen mukaisesti siten, että sen voi siirtää joko tyhjään ruutuun tai sellaiseen ruutuun, jossa on vastustajan nappula. Kun pelaaja siirtää oman nappulansa ruutuun, jossa on vastapelaajan nappula, joutuu se ”lyödyksi” ja nappula poistetaan laudalta. Nappulat eivät voi hyppiä toistensa yli, lukuun ottamatta ratsua.
Pelin tavoitteena on hyökätä vastustajan kuninkaaseen siten, ettei vastapelaaja voi torjua hyökkäystä. Tätä tilannetta kutsutaan shakkimatiksi, tai matiksi. Jos kuningas on uhattuna, mutta tilanne ei ole shakkimatti, kutsutaan sitä shakiksi. Kun kuningas on uhattuna, voi pelaaja torjua hyökkäyksen jollakin seuraavista tavoista:
- Siirtämällä kuningas ruutuun, jossa se ei ole uhattuna
- Lyömällä uhkaava nappula
- Siirtämällä jokin muu oma nappula uhkaavan nappulan ja kuninkaan väliin.
Jos mikään näistä kolmesta vaihtoehdosta ei ole mahdollinen, on kyseessä shakkimatti ja peli päättyy. Tilanteissa, joissa voittajasta ei ole enää epäselvyyttä, voi toinen pelaaja kaataa oman kuninkaansa merkkinä siitä, että on luovuttanut. Shakkiturnauksissa kuninkaan kaatamista ei kuitenkaan tapahdu, vaan luovutuksesta voi ilmoittaa toiselle pelaajalla muilla tavoin.
Peli päättyy pattiin, kun siirtovuorossa olevalla pelaajalla ei enää ole sallittuja siirtoja ja tilanne ei ole shakki. Pattitilanne tarkoittaa siis tasapeliä. Peli voi päättyä myös seuraavissa tilanteissa:
- Pelaajat sopivat siitä keskenään
- Pelaajalla vaatii tasapeliä omalla vuorollaan, kun shakkilaudalla on täsmälleen sama asetelma vähintään kolmatta kertaa (samat nappulat samoilla paikoilla ja samoilla siirtomahdollisuuksilla), tai 50 siirtoa on pelattu ilman, että yksikään sotilas on liikkunut tai yhtäkään nappulaa on lyöty
- Kumpikaan pelaajista ei pysty tekemään shakkimattia
Shakkimatin tekemiseen tarvitaan vähintään kaksi nappulaa, mutta kuninkaalla ja ratsulla tai kuninkaalla ja lähetillä ei pysty tekemään shakkimattia.
Shakin siirrot
Shakin pelaamiseen liittyy muitakin sääntöjä, joista olennaisimpana on siirtosäännöt nappuloille. Kukin pelinappula voi liikkua ruudulla eri tavalla, mikä vaikeuttaa pelin oppimista varsinkin aluksi. Shakki on kuitenkin helpompi peli kuin miltä se ensimmäisellä kerralla vaikuttaa ja sen monimutkaisuus tekeekin pelistä äärimmäisen mielenkiintoisen. Monet pelaajat voivat istua shakkipelin ääressä tunteja, päiviä ja jopa viikkoja, eikä se ole syyttä koko maailman levinnein lautapeli ja yksi suosituimmista urheilulajeista.
Kuningas: Kuningas voi siirtyä vain yhden askeleen kerrallaan mihin tahansa viereiseen ruutuun (ylös, alas, vasemmalle, oikealle tai vinottain).
Kuningatar: Kuningatar voi siirtyä suoraviivaisesti mihin tahansa suuntaan (ylös, alas, vasemmalle, oikealle tai vinoittain) niin pitkälle kuin mahdollista ilman, että se törmää omaan nappulaan matkalla.
Torni: Torni voi siirtyä niin pitkälle kuin se haluaa, mutta vain suoraan ylös, alas, vasemmalle tai oikealle.
Lähetti: Lähetti voi liikkua niin pitkälle kuin haluaa, mutta vain vinottain (koillinen, kaakko, lounas, luode).
Ratsu: Ratsut voivat siirtyä kaksi ruutua yhteen suuntaan ja tekevät sitten 90-asteen käännöksen viereiseen ruutuun (L-kirjaimen tapaan). Ratsut ovat myös ainoita nappuloita, jotka voivat hypätä muiden nappuloiden yli.
Sotilas: Sotilaat siirtyvät eteenpäin, mutta lyövät vinottain. Sotilaat voivat siirtyä vain yhden ruudun kerrallaan, paitsi ensimmäisellä siirrolla, jolloin ne voivat siirtyä kaksi ruutua eteenpäin. Sotilaat voivat lyödä vain ruutuun, joka on vinottain niiden edessä.